Jari Pekka Kurri

Jari Pekka kurri (s. 18. toukokuuta 1960 Helsinki on suomalainen uransa päättänyt jääkiekkoilija.

Kurri oli pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä, mutta pelasi uransa viimeisinä vuosina myös keskushyökkääjänä. Kurri voitti NHL:n Stanley Cup -mestaruuden viidesti, ja hänet aateloitiin ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkoilijana Hockey Hall of Famen kunniagalleriaan vuonna 2001. Kurri on NHL:n kaikkien aikojen neljänneksi paras eurooppalainen maalintekijä ja runkosarjan kaikkien aikojen pistepörssissä 21. sijalla 3.

Kurri on Jokereiden kasvatti.2 NHL-urallaan hän edusti Edmonton Oilersia, Los Angeles Kingsiä, New York Rangersia, Mighty Ducks of Anaheimia sekä Colorado Avalanchea. Kurri pelasi myös yhden kauden ajan Italian Serie A:ssa edustaen HC Devils Milanoa. Edmonton Oilers varasi Kurrin NHL:ään vuoden 1980 varaustilaisuudessa 69, ja hän aloitti NHL:ssä kaudella 1980–1981. Kaiken kaikkiaan Kurri pelasi NHL:n runkosarjassa 1 251 ottelua tehopistein 601+797=1 398.4 Hän muodosti Edmontonissa ja myöhemmin myös Los Angelesissa pelatessaan tehokkaan tutkaparin keskushyökkääjä Wayne Gretzkyn kanssa. Kurri voitti kaikki viisi Stanley Cup -mestaruuttaan edustaessaan Edmontonia. Kurri päätti uransa NHL:ssä kauteen 1997-1998, jolloin hän pelasi Colorado Avalanchessa. Hän oli lopettaessaan NHL:n kaikkien aikojen eniten maaleja, maalisyöttöjä ja tehopisteitä tehnyt eurooppalainen pelaaja.

Pelaajana Kurrin vahvuuksia olivat nopea ja tarkka laukaus, hyvä pelinlukutaito sekä vahva kahden suunnan pelaaminen. Hän teki urallaan NHL:n runkosarjaotteluissa 601 maalia, ja oli ehdolla parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettavan Frank J. Selke Trophyn voittajaksi neljä kertaa. Kurri voitti NHL:n herrasmiespelaajan Lady Byng Trophyn vuonna 1985, ja Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi hänet valittiin yhdeksän kertaa peräkkäin vuosina 1982-1990. Sekä Edmonton Oilers, Jokerit että Suomen jääkiekkomaajoukkue ovat jäädyttäneet Kurrin pelinumeron 17. Vuonna 2017 Kurri oli mukana NHL:n entisten pelaajien, liigan edustajien ja urheilutoimittajien laatimalla sadan kaikkien aikojen parhaan pelaajan listalla.

Nuoruus ja juniorivuodet Jokereissa

Jari Kurrin perhe muutti vuonna 1969 Itä-Helsingin Vuosaaresta Vantaan puolelle Vaaralaan. Samana vuonna käynnistyi Jokerien järjestämä Kanada-sarja, johon Kurri välittömästi pyrki. Hän meni Vuosaaren Toronto Maple Leafsin testiin, jonka hän läpäisi. Kurrin isä ryhtyi samalla joukkueen huoltajaksi.

Kevättalvella 1973 Kurri oli voittamassa Jokereille D-junioreiden Suomen-mestaruutta. Sitä ennen jääkiekon juniorimestaruuden oli voittanut vain yksi helsinkiläisjoukkue, Karhu-Kissat vuonna 1950. C-nuorten mestaruuden Kurri voitti Jokereissa vuonna 1976. Sekä D- että C-junioreiden mestarijoukkueiden valmentajana toimi entinen SM-sarjapelaaja Pentti Katainen, joka oli tullut Jokereihin vuonna 1972. B-nuorissa 1976-1977 Kurri oli jo ylivoimaisesti joukkueen paras pistemies.

Jääkiekon lisäksi Kurri harrasti nuoruudessaan yleisurheilua Vuosaaren Viikingeissä.

jokerit

kaudet 1977-1980

Kurri nousi suomalaisen urheiluyleisön tietoisuuteen 18-vuotiaana vuonna 1978 tehtyään jatkoajalla poikien Euroopan-mestaruuskisojen loppuottelun voittomaalin Neuvostoliittoa vastaan. Jo ennen loppuottelua hän oli Helsingin Jokerien hyökkääjälupaus ja oli ollut Suomen johtava pelaaja. Miesten arvokisoissa Kurri pelasi ensimmäisen ottelunsa Tšekkoslovakiassa järjestetyssä Rudé právo -turnauksessa. Ensimmäisen maaottelumaalinsa hän teki 12. syyskuuta Ruotsia vastaan. Hänet valittiin Suomen joukkueeseen Lake Placidin olympialaisiin vuonna 1980. Tuloksena oli 4. sija, joka oli Suomen historian siihen asti paras sijoitus.lähde?

Seurajoukkuetasolla Kurri edusti Helsingin Jokereita. Kurri pelasi kaikkiaan kolme täyttä kautta Jokereiden SM-liigajoukkueessa. Hän teki uransa ensimmäisen liigamaalin heti ensimmäisessa ottelussaan, sarjan avauskierroksella 9. lokakuuta 1977 Rauman Lukkoa vastaan. Hänen henkilökohtainen tehopistennätyksensä on kaudelta 1979-1980, jolloin Kurri keräsi runkosarjan 33 ottelussa tehopisteet 23+17=40.

NHL-seura Edmonton Oilers varasi Kurrin vuonna 1980 varausnumerolla 69 neljännellä varauskierroksella. Syy siihen, että NHL-seurat eivät olleen varanneet Euroopan lahjakkaimpiin kuuluvaa pelaajaa aikaisemmin saattoi olla luulo, että tällä olisi pitkäaikainen sopimus Suomen maajoukkueen kanssalähde?. Kurri teki 8. elokuuta 1980 Oilersin kanssa kaksivuotisen ammattilaissopimuksen.

Edmonton Oilersissa, kaudet 1980-1990

uutto jääkiekkoilun perässä Suomesta Kanadaan ei ollut Kurrille itsestäänselvyys. NHL oli hänelle tuntematon, koska joukkueita ja otteluita ei pystynyt tuolloin seuraamaan Suomessa kovinkaan tarkasti ja tieto liigasta perustui lähinnä vanhojen pelaajien kertomuksiin. Kurri mietti pitkään, olisiko hän puutteellisen kokemuksensa vuoksi kelvoton lähtemään Edmontoniin. Edmontonissa Kurrin päätöstä odotettiin kuumeisesti, mutta Kurri pohti valintojaan aina kesän 1980 lopulle asti. Lopulta hän uskaltautui lähtemään Edmontoniin, koska joukkueessa pelasi jo suomalaispuolustaja Risto Siltanen, ja myös NHL:ssä jo 1970-luvulla vieraillut Helsingin IFK:n hyökkääjä Matti Hagman oli siirtymässä Edmontoniin kaudeksi 1980-1981. Kurrilla oli edessään sopeutuminen pohjoisamerikkalaiseen jääkiekkokaukaloon ja pelitapaan. Edmontonin ensimmäisellä harjoitusleirillä oli 70 pelaajaa, mutta Kurri onnistui ansaita paikkansa Edmontonissa. Vielä 1980-luvulla eurooppalaisiin suhtauduttiin NHL-ympyröissä epäilevästi, mutta Kurrilla oli takanaan Edmontonin seurajohdon ja päävalmentaja Glen Satherin luottamus. Ensimmäisen NHL-maalinsa Kurri teki uransa kolmannessa NHL-ottelussa. Kyseessä oli 18. lokakuuta 1980 käyty vierasottelu New York Islandersia vastaan. Osuman syöttivät Matti Hagman ja John Hughes. Vuoden 1980 marraskuussa Edmontonin ollessa tappioputkessa valmentaja Glen Sather istutti Kurrin samaan hyökkäysketjuun joukkueen tähtipelaajan, kanadalaisen Wayne Gretzkyn, rinnalle. Sather oli etsinyt Gretzkyn rinnalle sopivaa maalintekijää, ja ennen Kurria samassa roolissa oli peluutettu jo useita pelaajia. Muutama ensimmäinen ottelu Gretzkyn rinnalla sujui vaisusti, mutta 26. marraskuuta 1980 Chicago Black Hawksia vastaan pelattu ottelu antoi osviittaa tulevasta, kun Kurri saavutti ottelussa tehopisteet 3+1, Gretzky 1+4.Kyseessä oli Kurrin NHL-uran ensimmäinen hattutemppu. Kaiken kaikkiaan Kurri pelasi ensimmäisellä kaudellaan 75 runkosarjaottelua, joissa hän teki 32 maalia ja antoi 43 maalisyöttöä keräten yhteensä 75 tehopistettä.

Kurri ei NHL-uransa alussa puhunut lainkaan englantia.Yhteinen sävel Gretzkyn kanssa löytyi kuitenkin kaukalossa heti, ja yhdessä he muodostivat yhden NHL:n kaikkien aikojen tehokkaimmista ja legendaarisimmista kaksikoista. Kurrin mielestä kaksikon hyvään yhteispeliin ei liittynyt mitään erityistä salaisuutta, ja kyse oli vain siitä, että hänen ja Gretzkyn ajatukset sekä tapa pelata ja lukea toisiaan osuivat yhteen. Kurrin saapuminen Gretzkyn rinnalle näkyi myös muun muassa Gretzkyn plus-miinus-tilaston parantumisena, sillä Kurri oli vahva kahden suunnan pelaaja,[5] eikä laiminlyönyt puolustusvelvoitteitaan. Hän olikin vuonna 1983 ehdolla parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettavan Frank J. Selke Trophyn voittajaksi, mutta sijoittui äänestyksessä toiseksi Philadelphia Flyersin Bobby Clarken jälkeen. Kurrista tuli kaudella 1982-1983 ensimmäinen suomalainen 100 tehopistettä NHL:ssä saavuttanut pelaaja. Tämän jälkeen suoritukseen ovat yltäneet vain Teemu Selänne neljästi ja Mikko Rantanen kerran. Kurri ylsi 100 tehopisteeseen kausilla 1983-1984, 1984-1985, 1985-1986, 1986-1987 ja 1988-1989. Kaudella 1984-1985 hän teki 73 ottelussa tehopisteet 71+64=135. Tähän eivät Selänne ja Rantanen ole yltäneet.[15]

Kurrin ja Gretzkyn yhteispelille tunnusomainen piirre oli siirtää kiekko yhdellä kosketuksella paikkaan, jonne toinen oli vasta menossa. Muun muassa tämän johdosta kaksikon sanotaan vaikuttaneen suuresti viimeistelytekniikkaan, jossa maali laukaistaan suoraan syötöstä, sekä sen huomattavaan yleistymiseen.lähde? Ensimmäisen kerran pari johdatti Edmontonin Stainnley Cup loppuotteluihin vuoden 1983 keväällä. Seura kuitenkin hävisi New York Islandersille. Kurri pelasi myös vuonna 1983 ensimmäisen kerran urallaan NHL:n tähdistöottelussa.lähde?

Kaudella 1983-1984 Kurri voitti Edmontonissa uransa ensimmäisen Stanley Cup -mestaruuden. Hän teki runkosarjassa 64 ottelussa tehopisteet 52+61=113, pelasi NHL:n tähdistöottelussa ja tuli valituksi kakkostähdistöön. Frank J. Selke Trophy -äänestyksessä hän sijoittui kolmanneksi. Kurri teki 19. marraskuuta 1983 yhdessä ottelussa viisi maalia, ollen ensimmäinen suomalainen yhdessä ottelussa vähintään viisi maalia tehnyt kiekkoilija.[16] Kevään 1984 pudotuspeleissä Kurri oli NHL:n paras maalintekijä 14 maalillaan. Mestaruus käynnisti 1980-luvun Edmonton Oilersin menestysvuodet, sillä joukkue voitti mestaruuden kaikkiaan viisi kertaa seuraavan seitsemän kauden aikana. Edmontonin ylivoimaisuus perustui joukkueen vahvaan rakenteeseen: Kurrin ja Gretzkyn lisäksi joukkueessa pelasivat muun muassa suomalaispuolustaja Reijo Ruotsalainen sekä tulevat Hockey Hall of Fame -pelaajat Paul Coffey, Grant Fuhr, Glenn Anderson ja Mark Messier.lähde?