Linus Torvalds Linus Benedict Torvalds (s. 28. joulukuuta 1969 Helsinki) on amerikansuomalainen tietotekniikan asiantuntija, ohjelmoija ja hakkeri, joka aloitti 1990-luvulla Linux-käyttöjärjestelmäytimen kehittämisen ja on edelleen sen projektikoordinaattori. Hän asuu Portlandissa Oregonissa yhdessä vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa ja työskentelee Linux Foundation -säätiön rahoittamana kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa. Henkilöhistoria Lapsuus ja nuoruus Linus Torvalds syntyi suomenruotsalaisen Torvaldsin perheen ensimmäiseksi lapseksi. Hänen isänsä on radio- ja televisiotoimittaja Nils Torvalds ja hänen äitinsä STT:n toimittaja Anna Torvalds. Vanhemmat olivat Linuksen syntymän aikoihin radikaaleja vasemmistolaisia opiskelijoita: he toimivat aktiivisesti 1960-luvun ylioppilasliikkeessä Helsingin yliopistossa. Vuonna 1971 Linukselle syntyi sisko Sara. Torvalds on kertonut saaneensa nimensä kemisti Linus Paulingin ja englanninkielisen Tenavat-sarjan Epun (engl. Linus) mukaan. Sukunimi Torvalds puolestaan syntyi, kun Linuksen isoisä Ole Saxberg muutti toisen etunimensä sukunimeksi ja lisäsi siihen s-kirjaimen. Torvaldseja on maailmassa vain parikymmentä, ja he kaikki ovat toisilleen sukua. Nimi Torvalds kirjoitetaan usein väärin, minkä takia Linuksesta käytetään Internetissä pelkkää etunimeä. Torvalds on sanonut olleensa ”ruma lapsi”, jolla oli isot etuhampaat ja suuri nenä, sekä ”sosiaalisesti nörtti”. Hän oli aina luokkansa nuorimpia ja pienimpiä oppilaita. Hän oli matemaattisesti lahjakas ja harrasti varsinkin ennen tutustumistaan tietokoneisiin muun muassa pienoismallien ja -rautateiden rakentelua sekä scifi- ja kauhukirjallisuutta. Hän kävi Cygnaeuksen ruotsinkielisellä ala-asteen ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsinkielisestä Norssista. Nils ja Anna Torvalds erosivat, kun Linus oli pieni. Vuonna 1978 Linukselle ja Saralle syntyi velipuoli Leo Torvalds. Lisäksi heillä on kaksi Linuksen vanhinta tytärtä nuorempaa velipuolta. Torvaldsin äidinkieli on ruotsi, mutta hän puhuu myös suomea, jota hän oppi etenkin viettäessään kesälomiaan suomenkielisillä alueilla Mäntyharjussa ja Simpeleellä. Torvaldsin ensimmäinen tietokone oli Commodore VIC-20. Ensimmäisen kontaktinsa tietokoneisiin Torvalds sai 11-vuotiaana vuonna 1981, kun hänen isoisänsä, Helsingin yliopiston tilastotieteen professori Leo Törnqvist osti laskukoneen tilalle Commodore VIC-20:n, joka oli ensimmäisiä kotikäyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Aluksi Torvalds näpytteli isoisänsä paperille kirjoittamia ohjelmia koneelle, mutta alkoi pian lukea tietokonekirjoja ja -lehtiä ja opetteli niiden avulla ohjelmointia, aluksi BASIC- ja myöhemmin assembly-ohjelmointikielellä. Torvaldsin ensimmäiset ohjelmat olivat yksinkertaisia pelejä. Törnqvistin kuoltua vuonna 1983 Linus sai tietokoneen itselleen. Nils Torvalds yritti saada poikansa harrastamaan muutakin kuin tietokoneita ja ilmoitti tämän koripallojoukkueeseen. Linuksen koripalloura jäi kuitenkin lyhyeksi.[10] Nils Torvalds oli myös SKP:n jäsen ja vei Linuksen mukaan SKDL:n pioneeritoimintaan. Linusta kiusattiin koulussa isänsä poliittisten näkemysten vuoksi.[12] Aikuisiällään hän ei ole ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta ja arvelee sen johtuvan juuri poliittisesti aktiivisesta perheestään. Nils Torvalds on myös agnostikko ja pettyi kovasti, kun Sara liittyi myöhemmin katoliseen ja Leo luterilaiseen kirkkoon. Linus on kuitenkin ateisti. 16–17-vuotiaana Torvalds osti säästämillään ja stipendeinä saamillaan rahoilla toisen tietokoneensa, Sinclair QL:n. Torvalds osti koneeseen lerppuaseman, jonka ajuri oli huono. Kirjoittaessaan uutta ajuria hän löysi koneen käyttöjärjestelmästä Sinclair QDOSista virheitä ja alkoi tutkia järjestelmää. Koska käyttöjärjestelmä oli tallennettu lukumuistiin, ei Torvalds kuitenkaan voinut korvata järjestelmän huonoja osia omalla koodillaan. Torvalds osti Englannista koneeseensa osia ja ohjelmia sekä kloonasi pelejä ja myi niitä tietokonelehdille. Torvalds kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1988 ja sai kaikista viidestä aineesta laudaturin. Samana syksynä hän pyrki Helsingin yliopistoon ja sai opiskelupaikan suoraan, koska oli kirjoittanut pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta täydet pisteet. Torvalds on suorittanut Suomen asevoimien Reserviupseerikoulun. Yliopistossa Torvalds aloitti yliopisto-opinnot Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hänen pääaineekseen tuli tietojenkäsittelytiede. Hän opiskeli ensimmäisenä vuotena aktiivisesti, mitä ei hänen mukaansa enää tämän jälkeen tapahtunut. Hän liittyi matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijajärjestöön Spektrumiin, jonka keskiviikkoiltojen juhlista tuli hänen sosiaaliselle elämälleen tärkeitä tilaisuuksia. Torvalds hankki vuonna 1990 kokovalkoisen kissan, jonka nimeksi tuli Mithrandir, lyhyemmin Randi. Nimi viittaa Gandalf-velhon sindarinkieliseen nimeen teoksessa Taru sormusten herrasta. Torvalds osti tietojenkäsittelytieteen professori Andrew Tanenbaumin kirjan Operating Systems: Design and Implementation, jossa Tanenbaum käsittelee Minixiä, opetuskäyttöön kehittämäänsä riisuttua versiota Unixista. Kirja muutti Torvaldsin elämän: hän ihastui Unixin selkeään rakenteeseen ja sen taustalla olevaan filosofiaan. Vuosina 1990–1991 Helsingin yliopistossa oli ensi kertaa käytössä Unix, Digital Equipment Corporationin Ultrix, jonka kautta Torvalds sai ensikosketuksensa ihailemaansa järjestelmään. Linux syntyy Torvalds törmäsi ensimmäisen kerran GNU-projektiin vuonna 1991, kun toinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija Lars Wirzenius vei hänet Teknilliseen korkeakouluun kuuntelemaan free software -guru Richard Stallmanin puhetta. Torvalds ei jälkikäteen muistanut puheesta paljoakaan. Hän arvioi itse olleensa tuolloin kiinnostunut lähinnä teknologiasta siinä missä Stallman oli painottanut vapaiden ohjelmistojen yhteiskunnallisempaa puolta. Tammikuussa 1991 Torvalds osti uuden tietokoneen. Hän suhtautui PC-tietokoneisiin aluksi varauksin, mutta päätyi ostamaan 386:n sen hinnan, tehokkuuden ja yleisyyden vuoksi. Kone sisälsi riisutun DOS-käyttöjärjestelmän, mutta Torvalds halusi Minixin, jonka hän joutui tilaamaan ulkomailta. Minixin saapuminen kesti kuitenkin yli kuukauden, ja tuona aikana Torvalds pelaili paljon Prince of Persia -toimintaseikkailupeliä. Minixin saatuaan Torvalds keskittyi sen paranteluun. Hän ei ollut tyytyväinen käyttöjärjestelmän pääte-emulaattoriin ja päätti kirjoittaa oman. Tästä ohjelmasta muodostui lopulta käyttöjärjestelmän ydin, Linux. Pääte-emulaattori kehittyi nopeasti A- ja B-kirjaimia näytölle loputtomasti tulostavasta testiohjelmasta siihen pisteeseen, että Torvalds pystyi ottamaan sillä yhteyttä yliopiston tietokoneeseen sekä lukemaan ja kirjoittamaan sähköpostia. Voidakseen tallentaa tiedostoja internetistä hän kirjoitti ohjelmaan kiintolevy- ja tiedostojärjestelmäajurit. Juuri niitä ohjelmoidessaan hän alkoi mieltää projektinsa käyttöjärjestelmäytimeksi pelkän pääte-emulaattorin sijaan, mutta edelleen ohjelman oli tarkoitus täyttää vain hänen omat tarpeensa. Tiedustellessaan Minixin uutisryhmässä mahdollisuutta saada käsiinsä POSIX-standardeja Torvalds oli herättänyt Teknillisessä korkeakoulussa assistenttina toimineen Ari Lemmken huomion. Lemmke loi Torvaldsille Funetin palvelimelle oman alihakemiston, johon tämä voisi ladata projektinsa, kun se olisi valmis julkaistavaksi. Lemmke antoi hakemistolle nimen pub/OS/Linux, koska piti Torvaldsin ohjelmastaan käyttämästä työnimestä enemmän kuin tämän lopulliseksi suunnittelemasta nimestä Freax. Torvalds itse piti Linuxia narsistisena nimenä, mutta ei kuitenkaan vastustanut nimenvaihtoa. Bash-komentotulkki oli ensimmäisiä Linuxissa toimivia ohjelmia. Sovitettuaan Bash-komentotulkin ja GCC-kääntäjän käyttöjärjestelmäänsä Torvalds laittoi ohjelmansa palvelimelle vapaasti ladattavaksi 17. syyskuuta 1991 versionumerolla 0.01. Tästä versiosta Torvalds kertoi vain harvoille,[23] mutta julkaistessaan kuukauden kuluttua version 0.02 hän kirjoitti ilmoituksen ohjelmasta Minixin uutisryhmään. Hän julkaisi vielä yhden version, kunnes hänen motivaationsa käyttöjärjestelmän kirjoittamiseen alkoi hiipua. Tuhottuaan vahingossa tietokoneensa Minix-osion hän päätti ottaa Linuxin ensisijaiseksi käyttöjärjestelmäkseen. Sen siis tulisi selvitä omillaan, ilman Minixiä kehitysympäristönä, ja päätöksen jälkeen Linuxin seuraava versio oli 0.10. Torvalds lisäsi vielä tärkeän ominaisuuden, sivutuksen levylle, jolloin kiintolevyä pystyi käyttämään keskusmuistin tapaan. Se oli ensimmäinen ominaisuus, jonka Torvalds lisäsi ohjelmaan käyttäjien pyynnöstä, ja ominaisuus, joka Minixistä puuttui. Linuxin käyttäjäkunta laajeni, ja Torvaldsilta kyseltiin, halusiko hän ohjelmasta maksua. Hän pyysi heitä mieluummin lähettämään postikortin, joita tulikin satoja ympäri maailmaa. Torvalds ei kuitenkaan saanut pelkästään hyvää palautetta. Tammikuussa 1992 Minixin kehittäjä professori Andrew Tanenbaum lähetti Minixin uutisryhmään viestin, jossa hän arvosteli Linuxin rakennetta vanhanaikaiseksi, ”askeleeksi 1970-luvulle”, koska se ei perustunut mikroytimeen. Torvalds vastasi tiukkasävyisesti. Keskustelu jatkui kiivaana uutisryhmässä ja henkilökohtaisina sähköposteina, ja siihen otti osaa muun muassa Unixin kehittäjä Ken Thompson. Torvalds on arvellut, että Tanenbaumia harmitti se, että Linux oli syrjäyttämässä Minixin ja Torvalds käytti tämän uutisryhmää tiedottaessaan Linuxista. Tanenbaum itsekin kertoo tuohtuneensa enemmän asemansa järkyttämisestä luomassaan sosiaalisessa ryhmässä kuin teknisistä seikoista. Kiistan lopuksi Linuxille luotiin oma uutisryhmä comp.os.linux. Sittemmin Torvalds ja Tanenbaum ovat kuitenkin olleet hyvissä väleissä. Syksystä 1992 lähtien Torvalds toimi Helsingin yliopistossa assistenttina ja piti ruotsinkielisiä tietotekniikan kursseja. Kolme vuotta myöhemmin hän pääsi tutkimusassistentiksi. Hänen työnkuvaansa kuului siitä lähtien myös työskenteleminen tietokoneiden parissa, ja hän kehitti Linuxia myös työajallaan. Aluksi hän jännitti opettamista, mutta ajan myötä hänen itseluottamuksensa parani. Kun hän syksyllä 1993 piti tietotekniikan peruskurssia ja antoi opiskelijoille kotitehtäväksi lähettää hänelle sähköpostia, yksi kurssin opiskelijoista, Tove Monni (nyk. Torvalds), kuusinkertainen karaten Suomen mestari, pyysi sähköpostissaan häntä treffeille. Parin kuukauden kuluttua Torvalds ja Randi-kissa muuttivat Monnin asuntoon. Torvalds piti ensimmäisen julkisen puheensa marraskuussa 1993 Alankomaiden Unix-käyttäjäyhdistyksen kymmenvuotisjuhlassa. Häntä oli vuotta aiemmin pyydetty puhumaan Espanjaan, mutta hän oli kieltäytynyt vedoten esiintymiskammoonsa. Nyt puhe sujui kuitenkin hyvin.